sunnuntai, 5. huhtikuu 2015

hän on tyttö

eli siis päivitystä. olen pitänyt pientä taukoa oman jaksamisen takia. sairaslomalla tällä hetkellä.

rakenneultra takana ja niin kuin arvelin, oli siellä vilkas pieni prinsessa. siro mutta pitkä kuulemma. painoarvio oli 333g. kyselin monta kertaa oliko kätilö ja lääkäri aivan varmoja. olihan ne. ei voinut erehtyä kuulemma. tyttö oli vilkas ja haastavaa oli saada kuvia joissa jotakin erottaisi. saimme kumminkin kaksi ihanaa kuvaa. päästä ja jaloista. tää mamma on nyt niin onnellinen.

ja taas aihetta valittaa. perkule voisin selkäkivut kirota maan alimpaan loukkuun. mikä ihana työ onkaan hakea asentoa iltaisin, jossa voisi nukkua. prinsessa vetää iltasambaa ja osoittaa nyt jo tulleensa mammaan. minä kun olen iltavirkku ja aamuuninen, paitsi nyt raskaana ollessa.

shoppailu. tuo ihana asia on varmasti monen mielestä karannut minulla käsistä, mutta kuka tietää missä raja menee. kotona kasa tyttöjen vaatteita ja unisexvaatteita ja eilen tilasin kasan lisää. kuvailen kun saan ensi viikolla nuo tilatutkin postissa. kaikki tytön vaatteet on vaan niin ihania.

lyhyt postaus näin kuumeen keskeltä..

sunnuntai, 22. maaliskuu 2015

voihan raskaus

uusi postaus ihan vain tästä aiheesta oli pakko tehdä.

olen kalunut netin läpi lukeakseni kaikkkia erillaisia oireita poika- ja tyttäraskauksista. yhtä sekaisin olen edelleen. tuntuu et mul on puolet niin tytön kuin pojankin oireista. joten päätin ihan listata ne jos joku vaikka tietäisi kummasta nää on.

- kylmät jalat ja sormet

- suolaisen himo

-sykeet 148 vauvalla-

- maha kasvaa karvaa

-alun paha pahoinvointi

.hiukset elämän kunnossa samoin iho

-yläkäyrillä menevä sf-mitta

energisyys

-pyöreähkö maha, mutta näkyy selvästi jo edestäpäin

.edelleenkin hajut saa oksentamaan

-kutiava iho

niin kuin sanoin. noilla oireilla voisi siis kyseessä olla puolikas tyttö sekä poika.

netti hukkuu kaiken näköisiin testeihin, mutta onko niihin luottaminen. mulle sanottu mahan perusteella poikaa ja oireiden tyttöä. sykkeet taas kertoo pojasta mutta himot tytöstä. tässä menee itse ihan sekaisin. Nimet%C3%B6n.jpgmutta nyt jatkan hommia kotona. illalla parempaa postausta tiedossa

sunnuntai, 22. maaliskuu 2015

sunnuntai ja uneton yö

niin meni sekin viikonloppu taas. perjantaina oltiin siis kavereiden kanssa shoppailemassa. selkä tosin keskeytti senkin. tuli huomattua ettei kykene enää montaa tuntia kävelemään. illasta kaverit oli järjestänytsitten leffailan. voi sitä ihanuutta kun kerrankin sai ajatella jotakin muuta kuin raskautta, ainakin hetken aikaa. leffaksi oli valittu wrong turn 6. mun mielestä olis ollu parempi jättää katsomatta. ennen raskautta en voinut muuta katsoakkaan kuin kauhua, mutta nyt tuo leffa ja kaikki se veri sai minut melkein oksentamaan.

herkkuja oli koko olohuoneen pöytä pullollaan, mutta tää tyttö ei niitä kyennyt syömään. mä joka rakastan suklaata ja en kykene sitä nyt syömään, katseli haikeena niitä. kaveri oli ostanut simaa ja maistoin hiukan. voi sitä paniikin määrää kun huomattiin siinä olevan 08% alkoholia. menin ihan paniikkiin ja soittelin varmaan ainakin tuhanteen paikaan onko tästä nyt haittaa. onneksi viimeinen soitto sairaalaan ratkaisi. simaa saa juoda ja tuo määrä on kuulemma niin vähäinen. voi sitä helpotuksen määrää kun tajusin etten olekkaan satuttanut pikkuista. todisteeksi sain mojovan potkun kämmenelleni.

lauantai meni maatessa sängyllä, kun selkä oli sanonut itsensä irti. ulkona olisi ollut niiin ihana ilma, mutta jouduin tyytyään katselemaan sitä sisältä käsin.

jos nyt aiheesta kukkaruukkuun ja raskaushimoihin, niin mie alan kohta ihmettelemään mitä mie syön. mulla menee porkkanat sinapin kanssa, hapankorput omenahillon kanssa ja ruisleipä ketsupin kanssa. ne vaan on niin hyvä

perjantai, 20. maaliskuu 2015

neuvola kuulumiset ja perjantai

tänään oli se minun pelkäämäni perjantai. eilen illalla oli pakko asentaa kolme herätyskelloa herättämään, jotta heräisin ajoissa lääkäriin, joka oli aamu uniselle pahimpaan mahdolliseen aikaan, meinaan 08:10. ei kun kuudela ylös ja aamupalalle. hirveä jännitys oli jo päällä heti herättyä.

täällä aamut on vielä melko koleita, joten herätys oli virkistävä, kun pääsin ulos. tapani mukaan olin neuvolassa taas noin puoli tuntia etuajassa, joka tarkoitti sitä, että voisin taas kahlata nuo samat lehdet läpi. lääkärilläkin taisi olla perjantai, sillä ainakin komeasti myöhässä saapui paikalle ja kutsui sisään.

on se muuten jännää, kun aina siellä käydessä on uusi työntekijä. nyt oli joku sijainen. ensimmäinen lause oli, että turhaan jännität. no mikä nyt on turhaa ja mikä ei. sillä pelkäsin jo viikon aiemmin tätä käyntiä ja sitä oliko vauvalla kaikki hyvin.

ennen tutkimuksia juteltiin mun antibioottikuurista ja selkäkivuista sekä harkkasupistuksista. pyysin lääkärin katsomaan onko nuo tehneet jotakin jo liian aikaisin. voi sitä helpotuksen määrää kun lääkäri toteaa että kiinni on tiukasti ja kaulaa vielä jäljellä normaalisti. sitten pamahtaa pommi. "sulla huitelee sf-mitta yläkäyrillä, mutta ei se tarkoita välttämättä mitään pahaa" en uskokkaan, että sillä mtään väliä olisi. olihan tuo sf-mitta 16. tuosta vain voin todeta ettei kai tässä pienellä mahalla selvitä.

sydänääniä kuunneltiin ja kyllä ne hyvin siellä kuului. oli nii ihanaa taas kuulla nuo ihanat lyönnit. tämän ihanan rauhallisen hetken lääkäri rikkoi tokaisemalla oikein reippaasti, että kyllä myös suolistoäänet kuuluu hyvin. jotenkin tuo lause ja syömättömyys aamulla sai minut voimaan pahoin. hyi.

neuvola käynnin saldoksi jäi se, että vauva on kunnossa. ainoa mitä jäin miettimään oli että edes paineita tai painoa ei mitattu. vauvan sykettä ei kerrottu minulle. eipä noista kai haittaa ole.

tästä onkin hyvä jatkaa perjantaita. suunnitelmissa meinaan on ihan pähkähullujen ystävieni tapaaminen ja keväästä nauttiminen kun näköjään energiaa taas on.11081385_10202885612099705_2839326746069

keskiviikko, 18. maaliskuu 2015

kirje sinulle pikkuinen

Nimet%C3%B6n.jpg

hei pikkuinen.

en koskaan kuvitellut, että sinä joulukuisena päivänä saisin melkein sydänkohtauksen. se päivä ja tuo tunne, niitä en voi unohtaa. silloin tajusin, että ehkäpä tällä kertaa saisin sinut syliin. olit hyvin rakas jo sillä hetkellä kun sinut näi anoastaan siinä testin näytöllä. minun oli vaikea uskoa sitä todeksi. minun oli varmistettava se monen monta kertaa.. rakastin sinua jo silloin ja pelkäsin sinun menettämistä. olin iloinen ja shokissa. pelkäsin sanoa sinusta kenellekkään, kertoa, että olit tulossa, koska pelkäsin joutuvani kertomaan ettet tulekkaan. rakkaus sinua kohtaan vahvistuu vain kokoajan, enkä voisi kuvitella mitä nyt tekisin jos et mahassani köllisi. sinä muutit elämäni ja muutat sen varmaan uudestaan saapuessasi, mutta tuo muutos on tervetullut.

sinun pienen pienet potkut saa minut itkemään ilosta ja onnellisuudesta. kasvaessasi yhä isommaksi ja vahvemmaksi potkusi vain vahvistuvat. monet miettivät onko minusta tähän, mutta vain minä tiedän, että minusta on tähän. sinä teet minusta äidin.

aamulla ennen kuin nousen ylös, minun on painettava doppleri mahalle vain kuullakseni, että sinun pienen pieni sydämmesi lyö. usein sinä kyllä osoitat mieltäsi ja alat juuri silloin kääntyilemään ja varmistamaan, että saan tehdä töitä löytääkseni sykkeesi.

sitten kun on sinun aikasi tulla. niin lupaan, että rakastan sinua ja teen kaikkeni jotta olet onnellinen. sillä vain sillä on silloin väliä.

 

terveisin: rakastava äitisi